Kunnon aito reliikki! Meillä olis muutamia kakkoslaadun itävaltaunkarilaisia Suomeen tuotuja vuosimallin 1917 teräskypäriä, tuttavallisemmin "Sarvikypäriä". Kakkoslaatu tulee siitä, kun yksi sarvi taikka molemmat sarvet on jossain kähinässä kadonneet. Nämä ovat nähneet pitkää ja kovaa käyttöä sieltä itsenäisen Suomen alkuhämäristä asti. Aika kova pala historiaa, ja näitä ei ihan liikaa maailmalla enää liiku.
Nämähän sitten myydään vain keräilykäyttöön, ei minkäänlaisina oikeina henkilösuojaimina. Joten jos ajat tämä päässä prätkällä pöpelikköön, niin se menee puhtaasti oman tyhmyyden piikkiin.
Käytettyjä ja käytännössä aina varikkokorjatuilla suomalaisilla sisuksilla. Leukahihnan kunto vaihtelee. Näin ollen niitit, pehmikkeet, remmit ja muut härpäkkeet voi olla melko moderneja ja voi vaihdella melkoisesti kaikin mahdollisin tavoin.
Pottahan on tosiaan erittäin vanha, joten ei kannata absoluuttista täydellisyyttä joka nippeliltä odottaa, kypärässä voi olla kolhuja, kovaa naarmuuntumista ja ruosteläikkiäkin. Samaten maalipinta voi olla uusittu suomalaisilla varikoilla ties kuinka moneen kertaan. Sävyinä erilaiset harmaat ja viherätävänharmaat. Kun tilaat tämmöisen, niin se ei siis välttämättä näytä just siltä mitä kuvissa on yllä mainituista seikoista johtuen. Mutta niistä huolimatta nää on kyllä helvetin makeita!
Kakkoslaatu tulee siitä, että tälle kypärälle tunnusomaiset sarvet tai toinen niistä puuttuu. Sarvien avulla kypärään voitiin alun perin kiinnittää erillinen otsasuoja, Stirnpanzer, mutta levy oli sen verran raskas, että sitä käytettiin hyvin vähän.