NVA:n nahkavyö on tehty samalla idealla kuin vanha Wehrmachtinkin vyö, mutta soljen kiinnitys on nurinkurinen. Vyössä on siis iso metallien solki, joka kiinnittyy koukulla. Pituudessa on noin 15 cm säätöä ilmoitetusta mitasta alaspäin. Vyön leveys 45 mm.
Varustelekan henkilökunta on todennut NVA-nahkavyön oivaksi housuvyöksi, jos vain vyölenkeistä mahtuu läpi. Jos haluaa tehdä vaikutuksen, kannattaa vyö silloin tällöin käsitellä mustalla kenkälankilla ja kiillottaa!
Vyön koukut ja lenksut ovat väärin päin Wehrmachtin vastaaviin verrattuna, jos meinasit, että tässä olis halpa vyö toisen maailmansodan pukuun.
Aivan huippu vyö! Yhteensopiva useimpien BDU-housujen, farkkujen ja etenkin (länsi)saksalaisten molskihousujen kanssa. Tämä vyö pysyy aina oikean pituisena eikä löysty juuri ollenkaan nerokkaan solkisysteeminsä ansiosta. Lisäksi vyö on myös juhlava ja suht korrekti kaikkialla paitsi Saksassa.
Itse olen käyttänyt kyseistä vyötä lähes päivittäin useamman vuoden ajan ja vyö on edelleenkin huippukunnossa. Tämä on lähes tuhoutumaton esine.
Eric
Olipa kerran Varustelekan tavaranhakureissu, niinkuin niin monta kertaa aiemminkin. Reissu koostuu kumpaankin suuntaan mm. yli vuorokauden kestävästä autolauttareissusta. Nämä ovat vähän niinkuin ruotsinlaivoja, paitsi ettei paikalla ole naisia, laivalla on tasan yksi baari ja suurinpana viihdykkeenä buffetti kolme kertaa päivässä. Lojuin ravintolan rekkamiesten "Loungen" käytävän viereisen seinäpöydän sohvalla edessäni illallisbuffetin tyhjä astiasto ja vatsa niin perkeleen täynnä. Kymmenen metriä suoraan eteenpäin oli saksalaisten rekkamiesten pöytä, josta yksi harvinaisen isokokoinen ja karvainen saksalainen lähti santsaamaan. Tai ainakin mielessäni järkeilin, että santsaamaan se on menossa, vaikka sivusilmällä mulkoillessa näyttikin siltä, ettei teutoni kävellyt käytävää ihan suoraan, vaan ihan kuin se olisi tulossa just mua kohti. Uskottelin itselleni että kuvittelen, ja koitin mahdollisimman suomalaisesti tuijottaa tyhjyyteen ja näyttää siltä, etten halua kommunikoida kenenkään kanssa. Näkökentän rajamailla kuitenkin näytti koko ajan siltä, että saksalainen tulee vaan lähemmäs, kunnes vilkaisin ihan suoraan päin, jolloin havaitsin, että Rovaniemen polttajien jälkeläinen todellakin kävelee tasan mua kohti. Huolestuttavaksi homman teki se, että sakemanni ei todellakaan katsonut silmiin, vaan HAAROIHINI, ja sen valtava koura vielä ojentui kohti nivusiani. Aika tuntui hidastuvan kun yritin epätoivoisesti tunkeutua sohvan sisälle. Tilanne oli totaalisen epätodellinen, tuntui kuin olisin irtautunut ruumiistani ja katsonut etäältä, kaukana kaikesta kivusta ja tunteesta, kuinka minua päätä pidempi ja elopainoltaan ainakin kaksi kertaa suurempi äijänköriläs on, ilman mitään estoja, aivan kohta tarttumassa mua munista kiinni.
NAPS!
Yllätys oli suuri, kun valtava, hikinen, karvainen koura teki viime hetken korjausliikkeen ja nappasikin vyöni soljesta, puolihuolimattomasti samalla nostaen perseeni kymmenisen senttiä penkistä ilmaan.
- Hahahaha, Ja ja, es ist National Volksarmee, HAHAHAHA
Saksalainen ei siis aikonutkaan häväistä minua kaikkien muiden rekkakuskien edessä buffetin pöytää vasten, vaan oli nyt muuten vaan tiiraillut jalkovälini seutua ja hoksannut farkuistani vanhan kotimaansa armeijan paraativyön. Siveyteni oli pelastunut - siltä erää.
Valtteri L.
ismo l.