Varustelekan omien tuotteiden hiilijalanjälki

Hei jengi! Vihdoin ja viimein me ollaan arvioitu valtaosalle meidän omista tekstiilituotteista hiilijalanjäljet. Eli se juttu, paljonko kasvihuonekaasuja niiden valmistamisen myötä syntyy. Jalanjäljet näkyvät verkkokaupan tuotesivuilla, ja laskennassa käytettyyn metodiin voi tutustua tarkemmin täällä. Tässä operaatiossa meitä on ystävällisesti jeesannut Compensate.

Miks tämmöstä nyt piti tehdä?

Hyvienpuolulaisuuteen kuuluu meidän mielestä keskeisesti omien jälkien siivoaminen. Valtaosa päästöistä syntyy raaka-aineiden tuotannosta ja jalostuksesta – tekstiilien kohdalla noin 90 % (STJM, 2021). Meidän kaikki laskelmat yrityksen hiilijalanjäljestä on harhaanjohtavia ennen kuin tuotteiden valmistamisesta syntyneet päästöt on saatu mukaan.

Me oltais toki voitu arvioida tuotteista syntyvät päästöt esim. käyttämällä yleisesti tiedossa olevia päästöjä vaikkapa keskimääräiselle t-paidalle. Jotta me voidaan valmistaa vähemmän päästäviä tuotteita, meidän täytyy kuitenkin tietää tarkemmin yksittäisen tuotteen hiilijalanjälki ja mistä se koostuu.

Ois kiva, että kaikki firmat ois avoimia tuotteisiin liittyvästä ympäristökuormituksesta. Tällöin asiakkaan ei tarttis pähkäillä, millainen saastekasa tuotteeseen liittyy, vaan se lukis hintalapussa selkeenä numerona jonkun epämääräisen höpöheinäleiman tai ympäripyöreän ympäristöväittämän sijaan. Samalla tulis selväksi, että täysin ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja ei ole, vaan jokainen tuote synnyttää päästöjä, toiset enemmän, toiset vähemmän.

Hiilijalanjälki toki kuvaa vain tuotteen vaikutusta ilmastoon, eikä se esmes kerro, millainen pala maata tai vettä on myrkyttynyt tuotteen valmistuksen takia taikka paljonko mikromuoveja tuotteesta irtoaa. Puhumattakaan siitä, miten tuotantoketjussa mukana olevilla tyypeillä menee. Jostain on kuitenkin aloitettava.

Käydääs läpi, millaisia lukuja meillä on nyt tämän harjoituksen myötä teille näyttää!

Case Kansitakki

Pahimpia päästäjiä meidän valikoimassa on Särmä Kansitakki. Yhden villakankaisen kansitakin tuottamisesta pölisee jopa 87 kiloa kasvihuonekaasuja. Rotsi on toki painava, n. 2 kiloa, mutta siinä tuottaa tuloksia myös pahin saastuttajakombinaatio villa sekä Kiina ja vielä lisukkeena viskoosivuori. Vertailun vuoksi vaikkapa Särmä Fishtail Parka, joka tuotetaan myös Kiinassa ja on vain puoli kiloa kevyempi, päästää vajaat 40 kiloa elikkä reilu puolet vähemmän!

Me ollaan koitettu tasapainottaa tilannetta hyödyntämällä kansitakissa käytetyistä muovipullosta valmistettua kierrätyspolyesteria, mutta harmillisesti ei ole vielä löytynyt luotettavaa laskelmaa siitä, paljonko tää säästää luontoa perinteiseen raakaöljystä valmistettavaan polyesteriin verrattuna. Laskenta on siis tehty varman päälle perinteisen polyesterin tiedoilla ja tarkentuu, kunhan parempaa dataa löytyy.

Tapaus Pellavapaita

Toista ääripäätä vois edustaa vaikkapa Särmä Pellavapaita, joka tehdään kokonaan pellavasta Liettuassa. Päästöjä syntyy vajaat viisi kiloa noin neljän sadan gramman paidalle. Vertailukohteeksi voidaan napata Särmä T-paita, joka koostuu ympäristöystävällisenä pidetystä lyocellista ja elastaanista, tehdään myöskin Liettuassa ja painaa parisataa grammaa vähemmän. Päästöt on silti puolitoista kiloa enemmän.

Onks se sit paljon vai vähän?

Absoluuttiset kilomäärät kertoo ehkä jotakin kaikista fanaattisimmille maailmanpelastajille, mutta meille muille jostain vertailukohteesta voi olla apua. Siksi me laskeskeltiin muutamia suuntaa-antavia lukemia, jotta voitte laittaa elämänvalintoja tärkeysjärjestykseen.

Luvut ovat karkeita arvioita ja voivat sisältää hiilidioksidin lisäksi muutkin kasvihuonekaasut, tai olla sisältämättä - vain viihdekäyttöön!

	Särmä Kansitakki	Särmä Fishtail parka	Särmä T-paita	Särmä pellavapaita
Päästöt, kg CO2e	87	38,7	6,3	4,6
Osuus suomalaisen keskimääräisistä vuosipäästöistä (10 300 kg CO2e)	0,8 %	0,4 %	0,06 %	0,04 %
Osuus kestävän elämäntyylin tavoitellusta päästötasosta (2 500 kg CO2e vuonna 2030)	3,5 %	1,5 %	0,3 %	0,2 %
Montako naudanlihapihviä (150 g) söisit?	13,6 pihviä	6 pihviä	1 pihvi	0,7 pihviä
Montako kertaa laukaisisit AK5:n?	321 033 krt	142 775 krt	23 107 krt	16 974 krt
Montako kilometriä autoilisit?	395,5 km	175,9 km	28,5 km	20,9 km
Montako kilometriä ajaisit Leopard 2:lla?	5,6 km	2,5 km	0,4 km	0,3 km
Montako sekuntia lentäisit Lockheed Martin F35:lla?	6 s	3 s	0,5 s	0,3 s

Lähteet: Sitra, 2018, Sitra, 2019, Autoalan Tiedotuskeskus, VTT Lipasto Yksikköpäästöt, Luke, 2016, Defra, 2021, Defra, 2021, Government of Canada, Moottori.fi

Mitä hyötyä tästä sitten oli?

Laskennan myötä valkeni, kuinka saastuttavia eri tuotantovaiheet on. Harmillisesti se tuotantoketjun viimeinen tehdas, johon meillä on eniten vaikutusvaltaa, on todennäköisesti tosi pieni siivu kokonaisuudesta. On aika haastavaa päästä vaikuttamaan asioihin tuotteen alkulähteillä, jossa parannuksilla ois eniten merkitystä. Siksi meidän pitää katsoa materiaalivalintoja kriittisellä silmällä. Voisko saastuttavamman raaka-aineen korvata jollain muulla tai käyttää sitä huomattavasti vähemmän?

Nyt kun me vihdoin tiedetään, että meillä on päästöjen kannalta todella tuhteja tuotteita, pitää seuraavaksi miettiä, onko päästöt perusteltuja? Onko tuote tarpeeksi kestävä ja käytännöllinen, voiko sen pistää vielä kiertoon seuraavalle? Mitä muita muutoksia voidaan tehdä, jotta päästöt saadaan kutistettua?

Kehitys ei pysähdy

Laskentaa tehdessä tajuttiin myös, että ihan kaikkea ei tartte mitata. Meillä ei ole valikoimassa tolkuttomasti tuotteita, joten realismi tuli väliin, eikä lähdetty esimerkiks Liettuaan tsekkaamaan, paljonko ompelukone syö sähköä, kun sillä tikataan merinokalsarien sivusaumaa. Näin ollen laskennassa käytettiin alan keskiarvoja ja jotkut konkreettiset muutokset tuotantoprosessissa ei välttämättä heijastu ikinä hiilijalanjälkeen.

Vaikka laskennan pohjana ovatkin kaikenmaailman kansainväliset standardit, liittyy arvioihin silti epävarmuuksia. Me ollaan pyritty olemaan rehellisiä mahdollisista epätarkkuuksista, ja päästöt on arvioitu aina mieluummin yläkanttiin. Päästölukemat antavat siis hyvää mittakaavaa päästöjen suuruudesta, mutta eivät vastaa pilkuntarkasti todellista hiilijalanjälkeä.

Laskurin kehitystyö jatkuu ja sen käyttöä laajennetaan vielä useampaan tuotteeseen. Me halutaan laskennan heijastavan tulevaisuudessa myös tehtaiden todellista energiankulutusta ja voidaan samalla kannustaa meidän yhteistyökumppaneita käyttämään päästöttömiä energialähteitä. Totta kai me käytetään tätä tietoa myös siihen, että voidaan tehdä jatkossa vähemmän päästäviä tuotteita sekä kompensoida näiden tuottamisesta syntyneet päästöt.