banner

Särmä turistireissu Skotlantiin

Särmä turistireissu Skotlantiin

Käytin viikon verran vuosilomaani elokuun lopussa ja haikailin viileämpään säähän pakoon Suomea koettelenutta helleaaltoa. Euroopan sääennustekartta tarjosi käytännössä kaksi vaihtoehtoa: Islanti tai Iso-Britannia. Kaikkialla muualla: Scorchio!

Päätös suosi Skotlantia. Olin puolet ajasta bussimatkalla Ylämailla ja loput Edinburghissa. Pakkasin päiväretkille kevyesti ja tarinani keskittyy tähän osaan matkastani.

Päiväretken varustelista

Bussimatkalla riitti pysähdyksiä ja mahdollisuuksia tutustua skottilaiseen säähän hyvin läheisesti. Halusin minimoida kantamukseni ja välttää vaatteiden vaihtelun ja päädyin tällaiseen pakettiin:

  1. Alpina Trapper 4 tac boots
  2. Särmä premium merinosukat, kevyt malli
  3. Särmä Raw Denim -farkut
  4. Särmä pikeepaita, merinovillaa
  5. Särmä vaarinpaita, merinovillaa
  6. Särmä TST L3 tuulitakki
  7. Särmä merinohuppari
  8. Savotta Jääkäri S reppu

Olin vaikuttunein Särmä TST tuulitakista, joka oli todellisessa elementissään Skotlannin Ylämailla, missä kaikki neljä vuodenaikaa saattavat käydä päälle puolen tunnin aikana. Olin varautunut tähän kyllästämällä hupun ja hartiat Woly kyllästespraylla. Yhdessä merinovaatteiden kanssa pysyin lämpimänä ja suurinpiirtein kuivana. Pidempää viipymistä ajatellen olisin valinnut sadeviitan.

Veteraanin matkassa

Reissu oli kolmipäiväinen vierailusarja Skotlannin historiallisten tai muuten upeiden nähtävyyksien luokse ja majoitus Skyen saarella. Matkaoppaamme "Garry The Legend" oli Afganistanin sodan veteraani, joka liittyi armeijaan hyvin nuorena. Jos matkustat Edinburghiin, voin lämpimästi suositella hänen Highland Experience Tours -matkojaan.

Räpsin muutamia kuvia ja kerron matkani ja kokemukseni niihin nojautuen. Ja kuten tapana on: klikkaa isommaksi.

Hämmentävän sääilmiön päivä

Vuoristoinen järvimaisema, jossa henkilö kävelee rannalla tietäpitkin kohti siltaa, joka vie uloskuvasta. Aurinko paistaa. Pitkätukkainen henkilö katselee järvelle ja vastarannan kukkuloille.Ensimmäisen päivän sää oli miellyttävä ja aurinkoinen. Liian kuuma skoteille, sain kuulla. Onneksi Loch Lomondin rannoilla puhalsi lauha tuuli. Garry ylpeili Skotlannin yli 31 000 järvellä, joista Loch Lomond on suurin, mutta tämä ei 187 000 järven maasta tulleelle ollut suurikaan ihmetyksen aihe.

Merinoisen poolopaidan päälle en kaivannut kuin tuulitakin.

Jylhiä kukkuloita ja ruohikkoa, jonka poikki menee polku.Skotlantilaisella mittapuulla taivas oli pilvetön.

Maisema, jossa vuoria, metsää, järvi ja puolipilvinen taivas.Reittimme leikkasi useasti West Highland Wayn. Kyseessä on vanhin pitkänmatkan väylä Skotlannissa ja pituutta on 151 kilometrin verran. Tänne täytyy joskus vielä tulla patikoimaan!

Patsas, jossa kolme sotilasta seirsoo katsoen eteenpäin. Pitkätukkainen mieshenkilä patsaan juurella.Skotlannissa riittää armeija- ja sotahistoriaa, eikä Garry arastellut näiden esittelyä. Tässä on Commando Memorial-muistomerkki Loch Lochyn liepeillä. (Kyllä, järven nimi on Järvi Järvinen.)

Pitkä ja korkea silta johtaa veden yli.Päivän lopussa saavuimme Skye-saarelle ja ylitimme Skyen sillan.

Linnoja ja runoutta

Poistuimme päivän aluksi saarelta katsomaan Eilean Donanin linnaa lähemmin, mistä palasimme loppupäiväksi nuuskimaan Skyen saarta.

Reunustettu tie vesistön keskellä johtaa linnaan.Eilean Donanilla on yksi maailman valokuvatuimpia linnoja. Kas tässä vielä yksi otos!

Muistomerkki.Eilean Donanilla oli MacRaen klaanin muistomerkki ensimmäisessä maailmansodassa kaatuneille.

We are the Dead. Short days ago

We lived, felt dawn, saw sunset glow,

Loved and were loved, and now we lie

In Flanders fields.

- Lt. Col John McCrae, from the poem In Flanders Fields

Maisemassa vihreä ruohikkoinen ja kanervikkoinen maasto, jonka läpi virtaa puro, kukkuloita sekä matalalla roikkuvat harmaat pilvet. Henkilö kävelemässä huppu päässä etualalla. Kanerva kasvaa kukkulaisessa maastossa.Eilean Donanilta palasimme Skyelle ja Skotlannin sää alkoi näyttää todellisen luonteensa. Loppupäivän ihastelimme sumuisen saaren maisemia. Särmä TST tuulitakkini alla oli merinoinen Särmä T-paita ja vaarinpaita. Kylmä ei tullut kertaakaan, vaikka farkut tietysti kastuivat läpeensä. Tuulitakki ei ole varsinaisesti sadevaate, mutta vähensi kastumista selvästi.

Tyttöystävälläni oli sadeviitta Windproof Parkan ja merinohupparin päällä. Skottioppaamme Garry laittoi zip-off-housuihinsa pitkät lahkeet kiinni ensimmäistä kertaa, mikä on varma kesän loppumisen merkki.

Jyrkkä, korkea seinämä rannikolla sekä vesiputous seinämää alas. Pitkätukkainen henkilö katselee merelle sumuisessa säässä ruohikkoisella kukkulalla.Atlantin valtameren kuumottelua. Total World Domination!

Lehmiä niityllä veden lähellä.Lemmuja!

Jyrkkää rannikkolinjaa. Kolmen oluen pakkaus - Skye Ale.Skyellä ei ollut ainoastaan erinomaista viskiä (mmm… Talisker!), mutta oluessakaan ei ollut valittamista. Nämä herkut eivät kauaa vanhentuneet.

Viikinkejä ja jalkinemietteitä

Vietettyämme kaksi yötä Kyleakin kylässä poistuimme Skyeltä pääsaaren puolelle. Kylällä oli mielenkiintoinen viikinkeihin, norjalaiseen kuninkaaseen ja prinsessaan liittyvä historia. Kylän nimi tarkoittaa Haakonin kylää.

Jalat jorpakossa kengät jalassa. Henkilö niityllä punaisessa puolipitkässä takissa.Alpina Trapperit olivat loistava valinta märkään ja kivikkoiseen maastoon ja pääsin ylittämään muutaman puronkin nämä jalassa. Hankin nämä vaelluskengät uutena juuri ennen matkaa, joten alkuun jalkoja kivisteli, mutta muutamassa päivässä ne mukautuivat jalkoihini niin sopiviksi, etten malta odottaa niiden kokeilua raskaammassa käytössä.

Windproof Parka ja merinohuppari pitivät tyttöystäväni lämpimänä. Hänellä oli lyhyempivartiset Alpina Tundrat, joita saa mukavasti pienempinäkin kokoina ja joita voisi ajatella arkikäyttöönkin.

Pitkätukkainen mies katselee kumpuilevaa vehreää skotlantilaismaisemaa.Skyeltä poistuttuamme sää näytti paremman puolensa.

Mies istuu vanhalla kivimuurilla vehreässä rinteessä vesistön rannalla. Taivas on harmaan pilvinen. Vanha kivilinna vesistön ja kukkuloiden ympäröimänä.Vierailimme Loch Nessin rannalla Urguhartin linnassa. Turisteja oli tungokseksi asti, mutta tämänkin kohteen historia on mielenkiintoinen. Paikalla oli alkuun piktiläinen linnoitus, mutta nykyään suuremman linnan rauniot.

VeneenMatka jatkui lautalla kuuluisan Loch Nessin yli. Hirviötä emme nähneet.

Kanervainen nummi, jolla seisoo punainen lippu salossa. Kaiverrusteksti kivessä: The battle of Culloden was fought on this moor 16th April 1746. The graves of the gallant highlanders who fought for Scotland & Prince Charlie are marked by the names of their clans.Nessillä risteiltyämme hyppäsimme bussin kyytiin ja jatkoimme Invernessiä kohti. Sieltä käännyimme Cullodenin taistelukentälle. Yllättävän vahva tunnelma tähän kanervaiseen nummeen liittyi. Jakobiittien paikat oli merkitty punaisilla lipuilla ja sinisillä lipuilla hallituksen joukkojen asemat. Jakobiiteilla oli rohkeutta, hulluutta tai molempia käydäkseen vastustajiaan päin näin avoimella kentällä.

Cullodenin taistelu päättyi Jakobiittien täystuhoon ja lopetti kapinallisuudet. Avoin nummikenttä ei sopinut ylämaalaisten rynnäköintitaktiikalle, joka perustui vastustajan shokeeraamiseen ryntäämällä käsikähmään.

Loppuvirkkeet

Monet käyttämistäni kamoista olivat arkivaatteitani ja -varusteita. Mielestäni Särmän parhaimpiin puoliin kuuluu monikäyttöisyys.

Suosittelen Skotlannissa matkailua kaikille! Ruoka on kamalaa, mutta kaikki nähtävä ja koettava on sen arvoista ja viski on kuitenkin hyvää. En yleensä harrasta bussiretkiä, mutta se osoittautui hyväksi valinnaksi. Garry oli erinomainen opas ja Highland Experience Tours saa myös suositukseni.

Tästä alaspäin on tuotteita, jotka tekivät matkastamme mukavamman: