Skrama on raskas, pitkäteräinen eräveitsi metsäkäyttöön. Työkalu joka poikkasee, halkaisee ja vuolee vielä kiehisetkin. Jos korvessa täytyy pärjätä yhdellä työkalulla, Skrama on erittäin kova vaihtoehto.
Skrama – eli Skramasaksi tai Väkipuukko, wanhojen aikojen iso yksiteräinen veitsi, laajasti levinnyt tekele rautakauden Euroopassa. Vähän kuin iso Leuku, skrama toimii sekä työkaluna että puukkohippasilla. Hieno nimi on aina kiva ja ne hienoimmat ammennetaan historiasta. Meidän nykypäivän tekele kelpaisi varmana entisaikojenkin konkareille!
Skrama ei tietenkään ole kirves eikä pikkutarkka näpertelyveitsi, mutta monikäyttöisyydeltään jotain siitä väliltä. Se on vahvimmillaan karkeana yleistyökaluna; riukujen katkominen rakennustarpeiksi, polttopuiden teko, havujen ja oksien katkominen petitarpeiksi tai naamioinniksi jne. Harjaantunut käyttäjä tekee Skramalla paljon muutakin. Skrama käy erinomaisesti "batonoimiseen", kunhan et hakkaa hamaraa millään puuklapia kovemmalla.
Skrama 240:n terä on pitkä ja kärjestä kevyesti kaartuva. Hamara on suora – ottaa reippaasti vastaan puuklapin iskun polttopuita halkoessa. Älä lyö hamaraa kivellä/kirveellä/muulla kuin puulla, sitä sitä se ei ole pidemmän päälle suunniteltu kestämään!. Ruoto kulkee koko kahvan läpi antaen veitselle vahvan rakenteen ja päättyy rei'itettyyn nuppiin, johon voi kiinnittää rannelenkin. Jotta valettu kumikahva ei pääsisi pitkässäkään käytössä löystymään on teräosaan muotoiltu ulokkeita jotka ankkuroivat kumikahvan paikalleen. Terässä on karkaisun jäljiltä palanutta tauhkaa ja laikukasta värivaihtelua, tämä kuuluu työkalun luonteeseen ja kuluu viimeistään käytössä pois.
Juuresta 5 cm matkalta terä on teroitettu 25° kulmaan jotta vuoleminen, kiehisten teko jne. onnistuisi helpommin. Loput terästä on 34° kulmassa, tämä on osoittautunut hyväksi rankassa hakkuukäytössä.
Miksi terän kärjessä on reikä? Tämä on tuotantotekninen yksityiskohta; reikää käytetään terien karkaisussa ja muissa työvaiheissa – tarkoituksenmukaista ja käytännöllistä. Toki nokkela käyttäjä keksii sille muutakin käyttöä, mutta tärkeintä on, että se on siinä syystäkin eikä vain koristeena.
Pitkä, vesurimainen kahva on muotoiltu "puolentoistakäden" otteeseen niin, että sen takaosasta saa tukevan ja lyömävoimaa antavan otteen hakkuuhommiin. Kahvan etukolmannes on muotoiltu antamaan mahdollisimman hyvä ote tarkempaan työskentelyyn. Ei tätä mihinkään pienoismallien veistelyyn ole tarkoitettu, mutta makkaratikut, telttakepit ja kiilat sun muut onnistuu. Veitsi on senverta tasapainoinen, että painava terä ei vaikeuta näpertämistä.
Tervetuloa valintojen maailmaan, koetamme olla avuksi kahdella virkkeellä: Skrama 200 hoitaa homman siinä missä puukko jää pieneksi. Skrama 240 taas korvaa vesurin.
Nahkatuppi on itse Skraman lailla suunniteltu puhtaasti käytännöllisyys mielessä ja toteutettu erinomaiseen työn ja materiaalin laatuun painottaen.
Tarkasti mitoitettu neppariremmi varmistaa, että veitsi pysyy mukana kovemmassakin menossa. Neppariremmi voi uutena tuntua "lyhyeltä", kastele se lämpimällä vedellä ja venytä sulje kahvan ympärille kuivumaan. Näin saat millilleen täydellisesti toimivan neppariremmin.
Alakulmassa purjerengas josta saa pujotettua sitomanarun esim. reiden ympäri tai varusteisiin kiinnitystä varten.
Tupen kärjestä löytyy lisäksi tietenkin myös vedenpoistoaukko.
Valikossa esiintyvät sanat "oikea" ja "vasen" saattavat hämmentää, joten selkeytetään sitä hiukan. Sana viittaa kätisyyteen, ei puoleen, jolla puukkoa kannetaan. "Oikeasta" tupesta vedät puukon oikealla kädellä ja normaalilla otteella ulos, oli tuppi sitten oikealla tai vasemmalla puolella vyötä tahi edessä. "Vasen" tuppi on sitten vasemman käden vastaavaa toimintaa varten.
Jos jostain syystä haluat vetää puukon tupesta vetämällä sen (esimerkiksi) oikealla kädellä oikealta puolelta niin, että rystysesi tulevat vartalosi ja puukonkahvan väliin, ota silloin oikeakätisenä "vasen" tuppi, jotta terä osoittaa eteenpäin tupessa ja kun pidät puukkoa kädessä. Yksinkertaista!
Älä hämäänny Skraman tupista, sillä niissä on sauma ja kärjen kulma eri puolella kuin Jääkäripuukkojen nahkatupissa.
Terävä tuppien valmistuksessa käytetty nahka tulee Pelolta, joka on vuonna 1897 perustettu perheyritys Keski-Pohjanmaalta. Sen lisäksi, että Pelo tuottaa huippuluokan tuppi- ja nappanahkaa ja minimoi hukkamateriaalin ja päästöjensä määrän, yritys kunnioittaa myös nahkansa luovuttanutta osapuolta: eläimiä ja sitä ympäristöä, missä ne elävät.
Pelo hankkii hirvennahkansa ja jakkinsa metsästäjiltä ja paimentolaisilta. Tuotantoon päätyvät lehmännahat ovat ainoastaan maito- ja lihatuotannon sivutuotteita. Nämä vuodat tulevat paikallisilta teurastamoilta, joilla on tarkat ohjeet eläinten hyvinvoinnin varmistamiseksi. Yhtäkään elikkoa ei siis kasvateta nahantuotantoa varten.
Yrityksen kvartaali on 25 vuotta ja he panostavat logistiikan ja prosessiensa kestävyyteen, jotta ympäristö olisi heidän osaltaan puhtaampi myös tuleville sukupolville. Nostamme täällä hattujamme Pelolle ja olemme ylpeitä Terävä tuppien nahan alkuperästä.
Toni N.
Jarmo H.
Ari T.