Skrama 200 on raskas eräveitsi metsäkäyttöön - työkalu joka poikkasee, halkaisee ja vuolee vielä kiehisetkin. Se asettuu vesurin ja puukon välimaastoon ja vastaa leukua. Sillä voi hakata riukuja ja risuja, tehdä nuotiopuut ja kerätä havuja petitarpeiksi tai naamioinniksi. Harjaantunut käyttäjä tekee Skramalla paljon muutakin.
Skrama - eli Skramasaksi tai Väkipuukko, wanhojen aikojen iso yksiteräinen veitsi, laajasti levinnyt astalo rautakauden Euroopassa. Vähän kuin iso Leuku, toimii sekä työkaluna että puukkohippasilla. Hieno nimi on aina kiva ja ne hienoimmat ammennetaan historiasta. Meidän nykypäivän tekele kelpaisi varmana entisaikojenkin konkareille!
Terä on pitkä ja kärkeä kohti kevyesti kaartuva variaatio sheepsfoot-profiilista. Kaartuvuus helpottaa esim. veitsen keinuttamista leikkuulaudalla ruokaa laittaessa. Parhaalla vuolupaikalla terän tyvessä on 25° teroitus, loppuosa on hakkaamista kestävässä 34° kulmassa.
Skramaa saa hakata klapia halkoessa selkäpuolelta, kunhan et pahoinpitele hamaraa millään puuklapia kovemmalla. Ruoto on täyspitkä rannelenkkiin asti ja kumikahva on valettu sen päälle, tämän hajoaminen tai löystyminen on käytännössä mahdotonta.
Terän kärjessä olevaa reikää käytetään karkaisussa ja muissa työvaiheissa. Toki nokkela käyttäjä keksii sille muutakin käyttöä, vaikkapa ripustaminen vajan seinän naulaan.
Tervetuloa valintojen maailmaan, koetamme olla avuksi kahdella virkkeellä: Skrama 200 hoitaa homman siinä missä puukko jää pieneksi. Skrama 240 taas korvaa vesurin.
Skraman saa ostaa kotimaisella nahkatupella tai ilman. Tuppi on itse Skraman lailla suunniteltu toimivaksi ja yksinkertaiseksi esineeksi, jonka materiaalivalinnat ja työnjälki edustavat pitkäikäisen käyttöesineen vaatimustasoa.
Terävä tuppien valmistuksessa käytetty nahka tulee Pelolta, joka on vuonna 1897 perustettu perheyritys Keski-Pohjanmaalta. Sen lisäksi, että Pelo tuottaa huippuluokan tuppi- ja nappanahkaa ja minimoi hukkamateriaalin ja päästöjensä määrän, yritys kunnioittaa myös nahkansa luovuttanutta osapuolta: eläimiä ja sitä ympäristöä, missä ne elävät.
Pelo hankkii hirvennahkansa ja jakkinsa metsästäjiltä ja paimentolaisilta. Tuotantoon päätyvät lehmännahat ovat ainoastaan maito- ja lihatuotannon sivutuotteita. Nämä vuodat tulevat paikallisilta teurastamoilta, joilla on tarkat ohjeet eläinten hyvinvoinnin varmistamiseksi. Yhtäkään elikkoa ei siis kasvateta nahantuotantoa varten.
Yrityksen kvartaali on 25 vuotta ja he panostavat logistiikan ja prosessiensa kestävyyteen, jotta ympäristö olisi heidän osaltaan puhtaampi myös tuleville sukupolville. Nostamme täällä hattujamme Pelolle ja olemme ylpeitä Terävä tuppien nahan alkuperästä.
Jarmo H.
Julius K.
Lauri R.