Vastuuttomuusraportti 2023

Breaking news - Varusteleka pienensi viime vuonna CO2e-päästöjään yli 1 200 tonnilla!

Tästä uutisesta sais helposti revittyä hyvät klikkiotsikot, mutta se menis viherpesun puolelle. Edellä esitetty on toki fakta, ja ilmasto varmasti kiittää tästäkin, mutta totuus on kuitenkin vähän monimutkaisempi. Siksi kantsii suhtautua kriittisesti tällaisiin lukuihin, joita mediassa tulee vastaan ja perehtyä asiaan syvällisemmin. Eli tässä tapauksessa lukea tää juttu loppuun saakka.

Meidän yhteistyökumppani Compensate kaatui viime vuonna. Saatiin hillottua jemmaan sitä ennen kuitenkin hiilikrediittejä, joilla näitäkin päästöjä on taas kompensoitu.

Ei sitä sotaa ihan näin pitäis käydä

Vuonna 2023 me jäätiin vastatuuleen, noin lievästi sanottuna. Meidän varastot oli turvonneet ja kassa kuivunut. Tämä johti siihen, että me karsittiin raa’alla kädellä ostot minimiin. Tavaraa siis tuotettiin ja ostettiin vähemmän vuoden 2023 aikana, mikä johti tuotannosta johtuvien päästöjen vähenemiseen.

Vähentynyt myynti ja kutistuneet hankinnat johtivat toki myös siihen, että moni muukin päästöjen lähde pieneni. Roskaa tuli vähemmän, pakkausmateriaalia hankittiin vähemmän, rahdit tehtailta meidän varastoon Konalaan väheni… Jos vertaillaan päästöjen suhdetta liikevaihtoon, niin päästöt väheni jopa suhteessa enemmän.

Myös se vähä mitä ostettiin, muuttui. Tämän johdosta myös meidän käyttämien ympäristölle parempien materiaalien osuus kaikesta materiaalimenekistä kutistui lähes kolmasosasta 22 prosenttiin. Tämä siis samalla, kun ollaan jatkettu työtä neitseellisten raaka-aineiden korvaamiseksi kierrätetyillä tai vähintäänkin luomuvaihtoehdoilla. Meidän tuotteilla on melkoisen suuret minimitilausmäärät, joten tämä ei sillä tavalla yllätä, koska materiaalien kulutus saattaa heitellä vuositasolla paljoltikin sen mukaan, tilataanko erä reisitaskuhousuja marraskuussa vai helmikuussa. Tässä taas yksi hyvä esimerkki siitä, miksi me halutaan siirtää tuotantoa Eurooppaan. Sillä saadaa reippaasti pienennettyä minimiostoja, eikä varasto pääse turpoamaan kohtuuttomasti.

Mieluummin laatua kuin määrää

Todistettiin siis se ikävä fakta, että jos ei oo rahaa, on myös vaikeempi panostaa vastuuttomuuden vähentämiseen muuttamalla tekemisen tapaa. Tunteet ovat siis hyvin ristiriitaiset; absoluutteina ajatellen viime vuosi meni ilmaston näkökulmasta kivemmin. Firman toiminnan kannalta ei sitten niinkään. Lisäksi meidän tehokkuus päästöjen tai materiaalien suhteen ei välttämättä kehittynyt, vaikka iso päästösäästö syntyikin. Eikä tehokkuuskaan autuaaksi tee - tässä maailmassa yksinkertaisesti tuotetaan liikaa krääsää, joten liikatuotannon ja -kulutuksen ongelmia ei voida korjata pelkästään kierrätysmateriaalien käytöllä tai energiaa säästävillä muutoksilla. Pikamuoti ja muu halpatuontipaska on tästä räikein esimerkki.

Ihmiset tarttee vaatteita ja varusteita, ja totta kai me kaupallisena toimijana halutaan heille niitä myydä. Mutta on kaikkien kannalta parempi, että ne on laadukkaita ja kestäviä. Silloin ei tartte koko ajan olla ostamassa uusia. Ja mitä useampi maailmassa alkaa satsaamaan laatuun, sitä vähemmän sitä itsestään hajoavaa ryönää markkinoille syydetään. Ympäristön kannalta järkevä resurssien käyttö on usein myös taloudellisesti fiksua. Vaikeiden aikojen oppeja voi soveltaa ihan yksilötasollakin: osta vähemmän ja laadukkaampaa, käytä sitä mitä jo on ja laita kiertoon se, mitä et tartte myymällä vaikka kaverille tai meille!

Mites sit tästä eteenpäin?

Kaiken turbulenssin keskellä on kirkastunut, miten erilaiset kriisit ruokkivat toisiaan, ihan maailmanlaajuisestikin. Akuutin kriisin sattuessa reagoidaan vain turbiiniin holahtaneeseen pelikaaniin, ja pitkäjänteinen ilmastonmuutoksen torjunta unohtuu. Kun talous sakkaa, on yleensä pakko keskittyä sierainten pitämiseen pinnan yläpuolella, ja uudistuminen jää helposti taustalle, vaikka juuri se suojaisi seuraavilta haasteilta. Ympäristötuho tulee vauhdittamaan nykyisiä kriisejä ja synnyttämään uusia, joten vastuullisuuden ja kiertotalouden edistäminen on myös osa varautumis- ja huoltovarmuustyötä - niin yksilöiden, yritysten kuin ihan valtioiden tasolla.

Haasteista huolimatta me ei olla jääty tuleen makaamaan, vaan tehdään voitavamme. Ja kyllä edistystä pikku hiljaa tapahtuu! Osana Amerikan mantereen valloitusta me pyritään arvioimaan, millaiset päästösäästöt saataisiin aikaiseksi, jos lähetettäisiin isommat kuormat tavaraa jenkkeihin suoraan tehtaalta. Sen sijaan, että varastoidaan kaikki Konalassa ja lähetellään yksittäisiä paketteja lentsikalla Atlantin yli, meillä olisi kolmannen osapuolen pyörittämä varasto Yhdysvalloissa, joka lähettäisi lentorahtia enää vain korkeintaan USA:n sisällä.

Lisäksi me selvitellään, voisiko Kierto-palvelun saada myös Jenkkilään ja ehkä koko maailmaan. Ja voitettaisko tavaran käyttöiän pidentämisellä niin paljon, että se ois kaiken tavaran lähettelyn arvoista?

Tuotannon siirto lähemmäs Eurooppaan on melkein finaalissa, ja näillä näkymin irtautuminen kaukotuotannosta on valmis vuoden 2026 aikana.Taistelu jatkuu!

google.charts.load('current', {'packages':['bar','corechart'], }); google.charts.setOnLoadCallback(drawChart); function drawChart() { var data = google.visualization.arrayToDataTable([ ['Vuosi', 'Sähkö', 'Lämmitys', 'Jätehuolto', 'Liike- ja työmatkat', 'Rahti Varustelekalle', 'Kuljetukset asiakkaille', 'Pakettien pakkausmateriaalit', 'Tuotteiden tuottaminen', 'Yhteensä'], ['2019', 2.2, 71.8, 7.9, 18.3, 0, 458.3, 0, 0, 559], ['2020', 9.2, 82.8, 11.3, 16.4, 18.6, 959.6, 45.9, 0, 1144], ['2021', 9.6, 86.9, 10.8, 23.4, 25.4, 1050.9, 39, 2488, 3177], ['2022', 8.3, 0.75, 4.6, 28.9, 22.5, 716.4, 40, 3177, 3998], ['2023', 4.1, 0.7, 2.41, 49.9, 5.4, 800.9, 46.1, 1786.2, 2761.71] ]); var options = { chart: { title: 'Hiilijalanjälki', subtitle: 'Hiilidioksidia, tonnia', }, colors: ['#C65746', '#903222', '#333'] }; var chart = new google.charts.Bar(document.getElementById('columnchart_material')); chart.draw(data, google.charts.Bar.convertOptions(options)); }